Aloitetaan ihan perustasta, meidän ihosta.

Iho

Iho on ihmisen suurin elin. Sen pinta-ala on 1,5 – 2 m2 ja muodostaa noin kuudenneksen kehon painosta.



Ihon rakenne

Ihossa  on kolme toiminnallista kerrosta: Orvaskesi (epidermis), verinahka (dermis) ja ihonalaiskerros (subkutis). Kaikilla kerroksilla on oma tehtävänsä, kun iho suojaa elimistöä ulkopuolisilta mikro-organismeilta ja vahingollisilta aineilta.

Orvaskesi eli epidermis

Orvaskesi on ihon uloin kerros, joka on eniten tekemisissä käyttämiemme ihonhoitoaineiden kanssa. Sen paksuus vaihtelee 0,05-0,20 mm välillä, paksuimmillaan kulutusta vaativissa  ihon osissa,  kuten jalkapohjissa ja kämmenissä, ohuimmillaan silmäluomissa.

Ihmisen orvaskesi muodostuu marraskedestä, joka koostuu kuolleista keratinisoituneista ihosoluista eli keratinosyyteistä, ja eläviä soluja sisältävästä kerroksesta, jonka osia ovat järjestyksessä kirkassolukerros, jyväiskerros, okasolukerros sekä tyvisolukerros. Tyvisolukerroksessa eli tyvikerroksessa on kantasoluja, joista muodostuu jatkuvasti uusia ihosoluja. Nämä ihosolut edelleen jakautuvat ja siirtyvät kohti ihon pintaa. Pintaa kohti kulkiessaan niihin kerääntyy rikkipitoista keratiinia ja ne kuolevat. Nämä keratiinin täyttämät, levymäiset ja kuolleet solut muodostavat ihon uloimman osan, sarveiskerroksen eli marraskeden, joka on eräänlainen ihon kulutuspinta. Sen pinnasta irtoaakin jatkuvasti soluja hilseenä samalla, kun uusia syntyy kantasoluista, joten koko orvaskesi uudistuu jatkuvasti. Ihon värin määräävät tyvisolukerroksessa olevat melanosyytit eli tummasolut, jotka erittävät ihoon melaniinia. Tummaihoisten ihossa on enemmän melaniinia kuin vaaleaihoisten. Melanosyytit suojaavat elimistöä ultaviolettisäteilyltä erittämällä melaniinia.

Verinahka eli dermis

Orvaskeden alla on 0,5-1,5mm paksuinen verinahka.  Tämä ihon kerros tukee ja ravitsee orvaskeden soluja sekä osallistuu elimistön lämmönsäätelyyn – siinä kulkevan veren määrä vaikuttaa lämmön poistumiseen. Verinahassa on mm. hermopäätteitä, hiki- ja talirauhasia. Myös jokaisella ihokarvalla on juuri, joka erityisen kanavan, karvatupen, kautta ulottuu verinahkaan. Talirauhasten valmistama rasvainen erite nousee karvatuppea pitkin ihon pintaan.

Verinahan tärkeimmät rakenneosat ovat kollageeni, elastaani ja erilaisia glykosaminoglykaanit. Terveen ihon kuivapainosta on noin 70% kollageenia. Se on elimistön proteiini eli valkuaisaine, jonka säikeitä on verinahassa verkkomaisesti rakentuneena. Tämä rakenne antaa iholle lujuutta ja mahdollistaa sen liikkumisen. Toisen proteiinin (elastiini) muodostamat säikeet mahdollistavat ihon venytyksen ja erityisesti ihon palautumisen venytyksen jälkeen normaaliin muotoonsa. Näiden rakenteiden välissä verinahassa on glykosaminoglykaaneja, jotka pystyvät sitomaan vettä ja sitä kautta toimia ihon aineenvaihdunnan osana.

Ikääntyessä nämä rakenteiden ominaisuudet heikkenevät, iho muuttuu vähemmän taipuisaksi ja kimmoisaksi. Vesimäärän vähentyessä iho muuttuu kuivemmaksi, ryppyisemmäksi ja ohuemmaksi.

Ihonalaiskerros eli subkutis

Ihonalaiskerros koostuu lähinnä rasvasoluista ja  sitä koossa pitävistä sidekudossäikeistä. Sen tehtävänä on suojata elimistöä iskuilta sekä toimia siteenä ihon ja muiden kudosten, kuten lihaskalvojen ja jänteiden välillä. Ihonalaiskerroksen paksuus vaihtelee esimerkiksi hormonaalisen ja ravitsemuksellisen tilan, iän ja sukupulen mukaan eri ihmisillä paljonkin.  Lihavuudesta riippuen tämä kerros voi vaihdella laihan ihmisen alle yhden senttimetrin vahvuisesta kerroksesta lihavan toistakymmentä senttimetriä paksuun kerrokseen. Se antaa siis ihmiselle muodot ja toimii myös lämmöneristäjänä. Ihonalaiskerrokseen on varastoituneena myös paljon ravinteita. Ne muuttuivat kehon tarvitsemaksi energiaksi tarvittaessaan, jos emme saa tarpeeksi ravinteita muualta esim.  sairastuessaan ja laihduttaessaan.



Ihon tehtävät

Iholla on monenlaisia tehtäviä kuten

  • Yleisen kunnon heijastaminen

Iho kertoo paljon siitä, miten me voimme ja miten hoidamme itseämme. Ravintotottumukset, fyysisestä kunnosta huolehtiminen, ikä, työpaineet, unen laatu – kaikki piirtävät merkkinsä ihoon, erityisesti kasvoihin.

  • Aistielimenä toimiminen

Ihossa olevat hermosyyt auttavat ihmistä tulkitsemaan kehon ulkopuolisia oloja tuntemalla lämmintä, kylmää, painetta ja kipua.

  • Lämmönsäätely

Kuumalla kelillä pintaverisuonet laajenevat, jolloin ihon lähelle virtaa mahdollisimman paljon verta, josta lämpöä pääsee haihtumaan. Kylmällä säällä pintaverisuonet puolestaan supistuvat, jotta veressä oleva lämpö ei pääse haihtumaan. Ihon alla oleva rasvakerros auttaa myös lämmön säilyttämisessä.

  • Hengittäminen

Iho on keuhkojen jälkeen ihmisen suurin hengityselin.

  • Suojaus haitallilta ympäristötekijöiltä

Iho suojaa elimistöä mm. UV-säteilyltä ja mikrobeilta.

  • Eristys

Iho erittää hien kautta veden lisäksi paljon muita kuona-aineita.

  • Ravinteiden imeäminen

Iho voi imetä ravinteita ihon alaiseen kudokseen.

  • Ihon kosteuttaminen

Iholla on talista, hiestä ja öljyistä muodostuva kalvo, joka pitää ihoa kosteana.

  • Ravintoaineiden kuljettaminen

Verinahan suonet huoltavat versisuonetonta orvaskettä kuljettaen ravintoaineita soluille ja kuona-aineita orvaskeden soluilta pois.

  • Solujen uusiutuminen

Sarveistumisen aikana solu käy läpi  ohjelmoidun solukuoleman. Solujen syntymisestä tyvikerroksessa siihen, että se hilseilee pois ihon ylimmässä  kerroksessa marraskesissä kestää noin 28 päivää.

  • D-vitamiinin tuotanto

Iholla syntyy myös ihmiselle elintärkeää D-vitamiinia auringonvalon vaikutuksesta.


Lähteet:


Terve iho näyttää kauniilta. Seuraavaksi tarkastelemme miten eri ihontyypit tulisi hoitaa. Hyvillä ihonhoitoaineilla voidaan varmistaa, että iho toimii oikein ja säilyy terveenä mahdollisimman pitkään. Vastaavasti jotkut ihonhoitoaineet tekevät tuhoja ja edistävät ihon vanhentumista.
About these ads

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s